Söin tänään jälkiehkäisypillerin.
Ensimmäistä kertaa ikinä. Pööpö on sitä mieltä, ettei me olla valmiita saamaan
vauvaa, joten "pelaillaan varman päälle". Okei. Pelaillaan sitten. Nuori tyttö apteekissa opasti, kuinka pillerit olisivat pelkkää kondomia parempi ehkäisykeino, kortsut kun voivat
niin helposti mennä rikki, ihan niin kuin meillä nyt... Kyllä minä sen tiedän,
tyttö hyvä. Mutta jatkuva pillerien popsiminen ei tunnu terveeltä. Ja minulla
kun on niin käsittämättömän huono muistikin että onnistuisin möhlimään sen
pillerisysteemin varmasti heti alkumetreillä!
 |
| Jälkiehkäisypilleri. Pelottavan näköinen levy. Tuommoinen varoitusväri ja kaikki. |
Jos
leikitään, että meillä olisi kotona ihan riittävästi tilaa ja ihan
riittävästi rahaa, jolla ruokkisi vielä kolmannenkin suun. Ja molemmilla
olisi ihan järkevät elämäntilanteet jäädä vanhempainlomalle... Niin
olisimmeko me valmiita saamaan vauva?
- "Ei."
Miksi ei? Mikä on se suuri ja salaperäinen tunne, mikä pitäisi tulla että on valmis saamaan jälkikasvua?
- "En minä tiedä, mutta ei me vaan olla valmiita vielä."
Tuntuuko,
että lapsi muuttaa koko elämän suunnan, eikä välttämättä niin hyvällä
tavalla..? Pahimmassa tapauksessa koko elämä loppuu lapsen syntymään?
- "No eeeeeiii..."
Eli kyllä.
Minun elämäni ei loppuisi. Päinvastoin.
Elena
Itselläni on aivan ihana puolitoista vuotias kummityttö, ja eihän se elämä siihen vauvaan lopu, mutta kyllä se muutos on aivan jäätävä. Läheltä olen sen perheen elämää seurannut tässä puolentoistavuoden aikana, ja huh huh mikä homma.
VastaaPoistaJep, hommaa tuntuu piisaavan lapsiperheissä, mutta ihmeesti kuitenkin monet haluavat vielä sen toisen ja kolmannenkin lapsen :)
PoistaTulipa tässä nyt vaan mieleeni, näin niinkun miespuolisen väestökannan edustajana, että tuntuu että aina meitä miehiä syytetään "varman päälle pelailusta". Meillä kotona kävi justiinsa samat, eli puhki paukahti niin että jysähti ja meillä ainakin emäntä on se, joka haluaa pelata varman päälle, joten jälkkäriä apteekista hakemaan. Ei siinä miestä paljoa kuunneltu...
VastaaPoistaItse nimittäin ainakin haluaisin jo jälkikasvua, onhan tässä nyt oltu jo useampi vuosi yhdessä ja yhteinen OK-talokin löytyy. Pitääkö sitä olla ura valmiina ja miljoonatulot, ennen kuin perheeseen mahtuu pikkuinenkin? Tuskin näillä talousnäkymillä.
PS. Hyvä bloggaus, harvemmin jaksaa naisten höpinät kiinnostaa :) Tämä oli pakko lukea, kun otsikko pisti silmään! Ja fiksuja ajatuksia sulla, sano ukollesi että pullat uuniin, nyt on hyvä hetki!
Kiitos kommentista :D
PoistaItsekin olen tuota miettinyt, että minkälainen elämäntilanne sitä muka pitäisi olla ja minkälaiset tulot, että voi edes miettiä lasten hankkimista. Aina löytyy syitä olla tekemättä lapsia, mutta kun tarkemmin omaa tilannetta tarkastelee, alkaa nähdä yllättävän hyviä syitä lasten hankkimiseenkin :)
Hyvä kirjoitus ja hyvä aihe.
VastaaPoistaMeille ihmiselle on annettu liikaa valtaa päättää itse, milloin niitä lapsia olisi hyvä hankkia. Joillakin se kyllä toimii, päätetään että nyt on aika hankkia lapsia ja niin niitä sitten vain tulee. Mutta sitten on niitä, joille asia ei olekaan niin yksinkertainen ja niitä lapsia saadaan sitten kun saadaan. Jos saadaan.
Vaikka kaikki olisi kuinka valmiina lapsentuloa varten, antaa vauva vain odotuttaa itseään.
Joillekin ei olisi mitenkään sopivaa saada juuri sillä hetkellä vauvaa, mutta sitten niitä vain tulee. Aika epäreilua, mutta elämä on.
Sen verran on tullut opittua, että itse pystyy vaikuttamaan asiaan vain tiettyyn pisteeseen asti, luonto päättää loput.
Ja tosiaan, vaikka miehesi nyt näyttäisikin vihreää valoa, saattaa mennä aika pitkä tovi, ennenkuin vauva talossa on. Siinä sitä ehtii varmasti ajatukseen tottua :)
Kiitos kommentista! Tuntuu että nykyajan ikuinen täydellisyyden tavoittelu on johtanut tähän, ettei millään osata päättää lapsenteosta, koska tilannetta ei ehkä voikaan täysin itse hallita.. Ja ne abortit, jotka tehdään ihan viime metreillä, hrrr, pistää vihaksi..
PoistaJos tajuaisi katsoa asioita vähän toiselta kantilta, moni saattaisi huomata oman elämänsä olevan aika täydellistä ja tulevan ehkä vielä täydellisemmäksi lapsen myötä :)