Huippumälli haussa

Rakas mieheni Pööpö ei välttämättä voi saada biologisia lapsia syystä, jota en tässä ala kovin tarkkaan avaamaan. Kyseessä kuitenkin taannoinen onnettomuus, jonka seurausta tämä mahdollinen - tai melkein todennäköinen - lapsettomuus on.

   

Pari tämmöistä meillekin kiitos :)

Lasten hankkiminen ei meillä ole varsinaisesti ihan ajankohtaista, vaikka enemmän juttujani lukeneet saattavat muistaa, etten minä todellakaan pistäisi pahakseni jos jokunen pikkuprinsessa tai –prinssi tulisikin jo elämäämme ilahduttamaan. Pööpö on se, joka heittelee tässä asiassa kapuloita rattaisiin, hän ei ole ihan vielä valmis vaihtamaan kakkavaippoja ja heräilemään pitkin öitä ja suunnittelemaan menemisiään ja tulemisiaan pikkupalleron mukaan. Mutta sen verran hyvin minä Pööpön tunnen, että tiedän hänen haluavan lapsia aivan varmasti ennemmin tai myöhemmin! :)  
  
Tutkiskelin vähän asioita ja copypastetin tähän Väestöliiton sivulta muutamia vaihtoehtoja, joita meidänkin pitää todennäköisesti harkita jossain vaiheessa tulevaisuutta:  
  
Koeputkihedelmöityshoidot
  

Koeputkihedelmöityshoito eli IVF (in vitro fertilization) on vakiinnuttanut paikkansa tehokkaimpana lapsettomuuden hoitokeinona viimeisten 30 vuoden aikana. Sitä voidaan käyttää lähes kaikissa lapsettomuusongelmissa, niin naisesta kuin miehestäkin johtuvissa hedelmällisyyshäiriöissä. Koeputkihedelmöitystä käytetään niissä tapauksissa, joissa hedelmöitymisen ja raskauden alkamisen todennäköisyys muilla keinoin on hyvin pieni. 
  
Inseminaatio eli keinohedelmöitys 
  
Inseminaatiota käytetään erityisesti silloin, kun kyse on lievästä siittiötuotannon häiriöstä tai lapsettomuuteen ei ole löytynyt mitään selvää syytä (selittämätön lapsettomuus). Raskauden alkamisen todennäköisyys on inseminaatiohoidoissa noin 10–15 prosenttia yritystä kohden. Suurin osa raskauksista alkaa ensimmäisen 3–4 hoitokerran aikana.

    

     

Luovutettujen munasolujen ja siittiöiden käyttö

  

Tilanteissa, joissa omien sukusolujen (munasolut tai siittiöt) tuotanto on hiipumassa tai loppunut, voidaan harkita luovutettujen sukusolujen käyttöä. Luovutettujen sukusolujen käyttöä voidaan myös suunnitella, jos raskaus omilla sukusoluilla ei ole onnistunut useista yrityksistä huolimatta.

  

Kaikki sukusolujen luovuttajat on valittu huolella ja he ovat käyneet läpi terveystarkastuksen. Luovuttajien on lain mukaan rekisteröidyttävä, koska hoidosta syntyneellä lapsella on oikeus saada tietoonsa luovuttajan henkilöllisyys (Laki hedelmöityshoidoista).

  

Suurin osa munasoluluovutushoidoista tehdään vastaanottajille tuntemattomien, rekisteröityjen munasoluluovuttajien soluilla, mutta myös vastaanottajalle tuttu henkilö voi luovuttaa munasoluja. Munasoluluovutushoidossa luovuttaja käy läpi munarakkuloiden kypsytyshoidon ja munasolujen keräyksen. Munasolujen vastaanottajalle annetaan kohdun limakalvoa valmistavaa lääkitystä ennen alkionsiirtoa.

    

Lähde:  

Väestöliiton Lapsettomuusklinikka

    

Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa kuulostavat tietysti parhaimmalta. Täytynee pitää peukkuja, että ne toimivat sitten meidänkin tapauksessa jos perinteinen lapsenteko ei ala tuottaa tulosta! :) JOS Pööpön tavara on kuitenkin täysin tehotonta, pitää kai ottaa käyttöön tuo viimeinen vaihtoehto ja alkaa etsiskelemään sitä huippumälliä joka minun munasolusen kykenisi hedelmöittämään! Mutta tosiaan, kaikki tämä on ajankohtaista ehkä vasta useamman vuoden päästä...

  

Asia tuntuu paljon vähemmän pelottavalta nyt kun tajusin, ettei me mitenkään automaattisesti olla jäämässä lapsettomiksi. Vaihtoehtoja on paljon, ei siis syytä paniikkiin! :)

    

Elena