Näppärä hytti:
seitsemän paikkaa, selät ikkunaan päin, kaikki näkevät esteittä toisensa ja
kaikkien edessä on riittoisasti pöytätilaa. Täällä voisi pitää vaikka palaveria.
Ajanhallintaa rakastaville paljon liikkuville ryhmätyöskentelijöille suorastaan
ihanteellinen paikka olla tehokas. Tänään täällä ei kuitenkaan pidetä
palaveria, ei. Tänään bisnesluokan neuvottelutila kyyditsee syyslomalaisia
pitkin Suomea aivan kuten muutkin osastot. Tänään hinta ei ole kenellekään
esteenä, sillä matkaan on päästävä, syyslomaa vietetään kuitenkin vain kerran
vuodessa.
Matkustan paljon
junalla, enkä kuitenkaan ole ikinä oppinut varaamaan paikkaani ajoissa.
Lomakaudet tulevat minulle joka kerta yllätyksenä ja nipin napin mahdun
kyytiin. Liian usein päädyn juurikin tämmöiseen neuvottelutilaan, johon
kokoontuvat nämä onnettomat huolellisuuden irvikuvat.
Nuorehko bisnesmies
paksuine lompakoineen, merkkikenkineen ja satoja euroja maksaneine omahyväisine
hymyineen vastailee puhelimeen tärkeilevän isoeleisesti. Vieressä ryhdikkäästi
istuva hienostorouva pörröisine kauluksineen ja kirkkaanpunaisine
pikkusikareiden rypistäminen huulineen selaa naistenlehtiä. Yksi epäilemättä huomattavaa perintöä venaileva viimeisen päälle huoliteltu kauttaaltaan
vaaleanbeige teinityttö naputtaa timantein koristeltua älypuhelintaan. Vanhempi
partavedellä lätrännyt tyylikäs harmaahapsi yrittää olla hermostumatta, kun
maha ottaa ikävästi kiinni edessä olevaan pöytään eikä mukavaa asentoa tahdo
löytyä millään. Ja minä, jolla on valtava vadelmahillotahra rikkinäisissä
farkuissa ja tolkuttoman naarmuinen läppäri jostain viime vuosituhannen
puolelta, en kerta kaikkiaan tunne kuuluvani tähän kerhoon.
Kukaan ei tiedä,
miten hytissä tulisi käyttäytyä. Hiljaisuus tuntuu sietämättömältä, katsetta ei
voi nostaa käsistään vilkaisematta vahingossa kanssamatkustajaa. Aika ajoin
puhkeaa epämiellyttävän vaivaantunut keskustelu, jota bisnesmies yrittää
epätoivon vimmalla herätellä. Mutta kukaan ei osaa ottaa kantaa
pörssikursseihin. Hetki sitten hienostorouva nousi epäröiden ja ilmoitti hiljaa
rykäisten menevänsä pissalle. Melkein anteeksipyydellen. Vielä neljä tuntia.
Hyvää matkaa.
Elena
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti