Kullankaivaja

Nyt tuuttaa aika noloa settiä täältä näin. Minä olen koukussa. Nettipeliin. Huhhuh.

Minun luonteelle ei ole ominaista koukkuuntua mihinkään.  Ei ole yhtäkään televisiosarjaa, jota seuraisin säännöllisesti, ei pienintäkään rutiinia jota noudattaisin täsmällisesti. Tai edes suurpiirteisesti. Olen aivan liian laiska ja kyllästyväinen sellaisiin. Mutta nyt, tämä huikea peli, Gold Strike, on tuppautunut arkeeni melkein päivittäiseksi piinaksi.

Piinaavan pelistä tekee se, että sepä ei olekaan mitään harmitonta puutarhan kitkemistä. Tässä pelissä kaivetaan kultaa ja siinä kuulkaa kyseessä onkin ihan todellinen aivopähkäily. Onko jo syytä huoleen, kun sulkiessa silmäni näen välittömästi  sieluni silmin edessäni minkäs muunkaan kuin Gold Striken hämyisen kuontalon? Hrr.

  

Tältä näyttää koukkuuntumiseni kohde.

Vielä hurjan paljon nolommaksi tilanteesta muovaa se, että koukussa ovat itseni lisäksi myös sisareni, äitini ja isäni. Meneillään on armoton (ja loputon? voi apua) skaba kullankaivuun mestaruudesta! Isi on johdossa. 

Koe Gold Strike täällä. Omalla vastuulla.

  

Elena