Tänä päivänä minulle tapahtui jotain sellaista, mikä nostatti samaan aikaan niskavillani pystyyn ja tirautti kyyneleet silmiin.
Asun kerrostalossa, neljännessä kerroksessa. Ikkunoistani on mainio näköyhteys pitkälle joka suuntaan. Oli iltapäivän vilkkain hetki, kun rupattelin puhelimessa niitä näitä ystäväni kanssa ja ajauduin tuijottelemaan makuuhuoneeni ikkunasta ulos. Yhtäkkiä huomasin, kuinka pieni hahmo maassa sätkytteli menemään jalat taivasta kurotellen kaukana erään talon edustalla. Kaikki ei selvästikään ollut hyvin tuolla pikkuisella olennolla. Katsoin ympärille, ihmisiä oli kaikkialla, kävelivät määrätietoisesti, yksin, ryhmissä. Lähtivät kodeistansa, tai kaupasta, odottivat kyytiä, lenkkeilivät. Ohittivat tuon maassa makaavan apua tarvitsevan vain kymmenen metrin päästä. Ja aivan varmasti huomasivat hänet.
Kukaan ei tehnyt mitään. Ei kukaan. Lopetin puhelun kiireenvilkkaan, nappasin avaimet taskuun, suunnistin hissiin ja mietin valmiiksi osoitteen hätäkeskusta varten.
Sätkyttelevä mytty paljastui pikkuruiseksi mummoksi. Hän itkeä vollotti sydäntäsärkevästi. Huusi apua. "Herran enkeli tuli pelastamaan minua", mummo sopersi itkun seasta kun kumarruin selvittämään hänen tilaansa. Mummoparka oli horjahtanut selälleen, eikä ollut päässyt enää ylös omin avuin. Mihinkään ei onneksi tuntunut sattuvan ja sain kuin sainkin nostettua mummelin takaisin jaloilleen ja saatettua kotiin.
Tänä päivänä häpeän naapureitani enemmän kuin mitään pitkään aikaan. Ja koko ihmisluonnetta. Jospa yritettäisi pitää vähän parempaa huolta läheisistämme. Heistäkin, joita emme tunne.
Elena
Kiitos sinulle, teit todella hyvän työn! Sinunkaltaisiasi tarvittaisiin todella enemmän, on surullista miten ihmiset sulkevat silmänsä.
VastaaPoistaTämmöstä lukiessa hävettää olla suomalainen. Onneksi vielä löytyy niitä fiksuja ja välittäviäkin - niitä vaan sais olla enemmän. Ties miten tällekin vanhalle rouvalle olis käynyt, jos et olis sattunut katselemaan ikkunasta ulos. Olisko ehkä vieläkin selällään siellä kadulla.
VastaaPoistaKylläpä alkoi hävettämään ihmisten puolesta. Liian usein näkee tätä välinpitämättömyyttä.
VastaaPoistaOnneksi on kuitenkin vielä jäljellä myös niitä hyviä tyyppejä.... Hyvä sinä!
Voi ei reppana mummo :( Onneksi riensit avuksi! Olisin itse tehnyt taatusti samoin. Ihan uskomatonta käytöstä koko teidän naapurustolta. EI voi muuta sanoa.
VastaaPoistanostatti hymyn huulille, kun riensit auttamaan :)
VastaaPoistasait tunnustuksen blogistani, jos vaan haluat :)
Minua ei ihmetytä tuo ihmisten käyttäytyminen ollenkaan. Ihmisistä on tullut nykyää kovin välinpitämättömiä toisisansa kohtaan.
VastaaPoistaTosiaan olit peleastava enkeli. Toisilla ihmisillä on vielä sydän paikallaan. :)
Outoa, että ihmiset on oikeasti jo näin pahassa tilanteessa, että muita ei voi auttaa. Säälin sellaisia. Ihanaa toi mitä teit, harva lähtis kotoaan tommosen vuoksi tänäpäivänä:|
VastaaPoista